Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.
Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.
Sisällys
Kohteen perustiedot
Perustiedot
Kiinteistön nimi | Hehkukatu 1, Savilahti / Savon koulutuskuntayhtymä |
---|---|
Kiinteistön kutsumanimi | Savilahti |
Kiinteistön osoite |
Hehkukatu 1 70150 KUOPIO |
Rakennusten määrä | 6 |
Toimijoiden määrä | 1 |
Rakentamisvuosi | 2022 |
---|---|
Kerrokset | 4 |
Paloluokka | P1 |
Rakennusmateriaali | Betoni |
Käyttötarkoitus | Oppilaitos |
Rakentamisvuosi | 2022 |
---|---|
Kerrokset | 4 |
Paloluokka | P1 |
Käyttötarkoitus | Oppilaitos |
Rakentamisvuosi | 2022 |
---|---|
Kerrokset | 4 |
Paloluokka | P1 |
Käyttötarkoitus | Oppilaitos |
Rakentamisvuosi | 2022 |
---|---|
Paloluokka | P3 |
Käyttötarkoitus | Tekninen tila |
Rakentamisvuosi | 2022 |
---|---|
Paloluokka | P3 |
Käyttötarkoitus | Tekninen tila |
Rakentamisvuosi | 2022 |
---|---|
Pinta-ala | 5 m² |
Kerrokset | 1 |
Muut tiedot
Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Pohjois-Savo.
Paloilmoittimen hoitaja |
Sami Kananen puh. 044 7853326 |
---|---|
Paloilmoittimen keskuksen sijainti | Palokuntapaneeli sijaitsee rakennusosien A ja B välissä sijaitsevassa huoltorakennuksessa H1 |
Kiinteistönhoito | Kiint. päivystys päivystys 044 7853384 |
Talvikunnossapito | ISS Palvelut Oy puh. 040 7585745 päivystys 040 7537835 |
Sähköntarjoaja | Kuopion Energia |
Vesiyhtiö |
Kuopion Vesi
päivystys 050 0203023 |
Vartiointiliikkeen yhteystiedot |
AVARN Security
puh. 010 6202000 päivystys puh. 010 6202000 |
Kiinteistön vakuutusyhtiö |
If
puh. 010 191919 http://www.if.fi |
Kokoontumispaikka | Kokoontumispaikkoja on 3
-Polkupyörä ja mopoparkki C- ja U-rakennuksen välissä. -Peliareenalla -Rakennusten U ja T välissä |
Putkilukko | Palokunnan putkilukko sijaitsee paloilmoitinkeskushuoneen oven vieressä huoltorakennus 1 seinässä |
Väestönsuojien määrä | 1 |
Väestönsuojan sijainti VSS1 | U-rakennuksen pohjakerros |
Lämmitysmuoto | Kaukolämpö |
Veden pääsulku | Lämmönjakohuone huoltorakennus H-2 |
Lämmönjakohuone | Huoltorakennus H-2 |
Sähköpääkeskus | Huoltorakennus H-1 |
Muuntamon sijainti | Huoltorakennus H-1 rakennusosien A ja B välissä |
Kaasusulku | 1. A-talon Hehkukadun pääty
2. Sisäpiha lastauslaiturin edusta, H3-rakennus |
Ilmanvaihtokoneet |
A-rakennus, 4. krs varsinainen IV-kone. 1 krs katolla oleva IVKH palvelee alapuolista maalaamoa.
B-rakennus, 3. kerroksen katolla C-rakennus, 4. rakennuksen pääty |
Ilmanvaihdon hätä-seis |
Pääsisäänkäynti ja huoltorakennus H1 |
Henkilömäärät
Päivällä | Illalla | Yöllä | |
---|---|---|---|
Arkisin | 2 000 | 100 | 0 |
Viikonloppuisin | 0 | 0 | 0 |
Organisaatio
Kiinteistön turvallisuushenkilöt
Turvallisuuden yksikkövastaava (opetustoimi), turvallisuus- kriisiorganisaatio |
Marko Haataja puh. 044 7853278 marko.haataja@sakky.fi |
---|---|
Turvallisuuden yksikkövastaava (tukipalvelut), u-rakennuksen turvalllisuusvastaava |
Heikki Vienola puh. 044 7853053 heikki.vienola@sakky.fi |
Turvallisuuden yksikkövastaava (turvallisuus), turvallisuus- ja kriisiorganisaation pj. |
Timo Toivonen puh. 044 7853007 timo.toivonen@sakky.fi |
Turvallisuus- ja kriisiorganisaatio |
Tuomo Tuomainen puh. 044 7854941 tuomo.tuomainen@sakky.fi |
Tuomo tuomaisen varahenkilö |
Jouni Väyrynen puh. 044 7854945 jouni.vayrynen@sakky.fi |
Turvallisuusorganisaatio |
Sirpa Leinonen puh. 044 7858808 sirpa.leinonen@sakky.fi |
Turvallisuusorganisaatio |
Kati Salonen puh. 044 7184075 kati.salonen@kuopio.fi |
Turvallisuusorganisaatio |
Mirja Hyvärinen puh. 044 7186564 mirja.hyvarinen@kuopio.fi |
Turvallisuusorganisaatio |
Laura Raatikainen puh. 044 7184068 laura.raatikainen@pshyvinvointialue.fi |
Turvallisuusorganisaatio |
Panu Pohjolainen puh. 040 4848472 panu.pohjolainen@evl.fi |
Turvallisuusorganisaatio, turvallisuusvastaava b-rakennus |
Ilkka Kemppainen puh. 044 7853165 ilkka.kemppainen@sakky.fi |
Turvallisuusorganisaatio |
Veli- Matti Laukkanen puh. 044 7853303 veli-matti.laukkanen@sakky.fi |
Turvallisuusorganisaatio |
Tiina Kammonen puh. 044 7858787 tiina.kammonen@sakky.fi |
Turvallisuusvastaava a-rakennus |
Marko Korhonen puh. 044 7853173 marko.korhonen@sakky.fi |
A-rakennuksen turvallisuusvastaavan varahenkilö |
Mika Happonen puh. 044 7853192 mika.happonen@sakky.fi |
B-rakennuksen turvallisuusvastaavan varahenkilö |
Harri Hakkola puh. 044 7853121 harri.hakkola@sakky.fi |
Turvallisuusvastaava c-rakennus |
Heli Kemppainen puh. 044 7853119 heli.kemppainen@sakky.fi |
C-rakennuksen turvallisuusvastaavan varahenkilö |
Mari Voutilainen puh. 044 7853448 mari.voutilainen@sakky.fi |
U-rakennuksen turvallisuusvastaavan varahenkilö |
Eero Väätäinen eero.vaatainen@sakky.fi |
Sähkölaitteiston käytön johtaja |
Kauppinen Timo puh. 044 7853046 |
Kiinteistön tärkeät numerot
Tehtävä | Nimi | Puhelinnumero | Päivystysnumero |
---|---|---|---|
Omatoiminen huolto | Kiint. päivystys | 044 7853384 | |
Hissihuolto | KONE Hissit Oy | 0800 15063 | |
Vartiointiliikkeen yhteystiedot | AVARN Security | 010 6202000 | 010 6202000 |
Nimi | Puhelinnumero | |
---|---|---|
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä: Hoitaja | Sami Kananen | 044 7853326 |
Kaasusammutusjärjestelmä: Huoltohenkilö | Mako Osakeyhtiö | 040 8348200 |
Kameravalvonta: Huoltohenkilö | Kauppinen Timo | 044 7853046 |
Kulunvalvonta: Huoltohenkilö | Kauppinen Timo | 044 7853046 |
Muut tärkeät numerot
Toimija | Puhelinnumero | Päivystysajat |
---|---|---|
Hätänumero | 112 | 24 h |
Myrkytystietokeskus | 0800 147 111 | 24 h |
Vaaratilanteet
Riski, vaara- tai ongelmatilanne: | Vaikutus: |
---|---|
1) Tulipalo | Merkittävä – erittäin merkittävä.
Toiminta keskeytyy, isommassa tapauksessa pidemmäksikin aikaa. Tulipalon vahingoittamien tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi Koulurakennuksessa olevien henkilöiden evakuointi |
2) Ulkopuoliset uhkatilanteet
- lähialueella tapahtuva tulipalo - kaasuonnettomuus - muut vaaralliset aineet |
Vähäinen-merkittävä riippuen tapahtuman etäisyydestä
Viranomaisten ohjeiden noudattaminen Ilmanvaihdon pysäytys |
3) Äkilliset tapaturmat ja sairastumiset | Vähäinen - merkittävä, yleensä selvitään lievällä henkilövahingolla
Ensihoito ja ohjaus ammattiapuun Tilanteen jälkikäsittely tapauskohtaisesti |
4) Muut turvallisuutta vaarantavat uhkatilanteet | Vähäinen - merkittävä riippuen tilanteesta
Henkilöiden evakuointi Sisälle suojautuminen |
5) Varkaudet, murrot ja ilkivaltaiset uhkaukset | Vähäinen - merkittävä
Varkauksissa vähäinen omaisuusvahinko Esim. pommiuhkauksen sattuessa toiminta keskeytyy Henkilöturvallisuuden turvaaminen |
6) Liikenneonnettomuus | Vähäinen– erittäin merkittävä
Henkilövahingoista riippuen voi vaatia mittavaakin jälkipuintia |
7) Vesivahinko | Vähäinen– merkittävä
Omaisuusvahingot vahinkotilassa Tarvittaessa vahinkojen torjunta, ja korjaustyöt Laajan vahingon sattuessa tilojen käytöstä poistaminen korjauksen ajaksi |
8) Sähkökatko | Vähäinen– merkittävä.
Tilanteen pitkittyessä toiminnan keskeyttäminen Sähkökatko voi rikkoa laitteita / keskeyttää työskentelyn hetkellisesti |
Turvallisuusjärjestelyt
Toimitilaturvallisuus
Kulunvalvonta
Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.
Kuvaus | Security expert: Opettajille ja opiskelijoille on määritelty kulkuoikeudet niihin tiloihin joihin on tarpeellista päästä. Liikkuminen tilasta toiseen tapahtuu sähköisen kulkutunnisteen avulla |
---|---|
Huoltohenkilö |
Kauppinen Timo puh. 044 7853046 |
Kiinteistössä on kameravalvonta
Sijainti | Ulko-alueet, sisäänkäynnit ja sisätilat |
---|---|
Kuvaus | Tallentava kameravalvonta. Tallenteet tallennetaan vähintään kahdeksi viikoksi. |
Huoltohenkilö |
Kauppinen Timo puh. 044 7853046 |
Sammutuskalusto
Sijainti | Sammutuskalusto | Kuvaus |
---|---|---|
Jokaisessa rakennuksessa kaikissa yli 100m2 palo-osastossa vähintään yksi sammutin. Sammuttimet on sijoitettu helposti luokse päästävään ja näkyvään paikkaan | Käsisammutin | Tilaan sopiva käsisammutin |
Kattavasti kaikissa rakennuksissa, käytävillä ja yhteisissä tiloissa. | Pikapaloposti | Pikapalopostien letkun mitta on 30m ja halkaisija 25mm. Pikapalopostin yhteydessä on aina myös käsisammutin. |
- vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
- vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
- Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.
Turvalaitteet
Savunpoisto
Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.
Savunpoistopuhaltimen sijainti | B-rakennus, Savulohko B.1 valmistuskeittö |
---|---|
Kuvaus | Savulohko B.1 on varustettu koneellisella savunpoistolaitteistolla koska lohkolla ei ole mahdollista saada läpivetoa. |
Keskuksen sijainti | Piharakennus H rakennusten A ja B välissä |
Savunpoiston laukaisu | Manuaalisesti savunpoiston ohjauskeskuksesta paloilmoittimen palokuntapaneelin vierestä. |
Savunpoistoluukkujen sijainti | Porrashuoneet, C-osan kellarikrs, Pääaula, IV-konehuoneet katolla. C-osan varatieportaat sekä A-osan aula |
---|---|
Kuvaus | Käsin laukaistava savunpoistolaitteisto. Rakennusmassan keskelle jäävät tilat joihin ei läpiveto ole mahdollinen on varustettu koneellisella savunpoistolaitteilla |
Keskuksen sijainti | Rakennusosien A ja B välissä sijaitsevassa huoltorakennuksessa H1 |
Savunpoiston laukaisu | Painovoimaisen ja koneellisen savunpoiston ohjaus tapahtuu manuaalisesti savunpoiston ohjauskeskuksesta, joka on paloilmoittimen palokuntapaneelin vieressä rakennusosien A ja B välissä olevassa piharakennuksessa. |
Poistumisopastus
Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.
Sijainti | Poistumistiet ja uloskäynnit |
---|---|
Kuvaus | Tiloissa on uloskäytävien poistumisvalaistus, joka muodostuu jatkuvasti valaistuista poistumisopasteista sekä poistumisreittien valaistuksesta, joka käynnistyy, jos tavallinen valaistus joutuu epäkuntoon. Myös paloilmoitinpaneelin ja savunpoiston ohjauskeskuksen luokse on asenettu turvavalo, joka valaisee ko. ohjauskeskukset. |
Keskuksen sijainti | Huoltorakennus H1 A- ja B-rakennusten välissä |
Kaasusammutusjärjestelmä
Kaasusammutusjärjestelmää käytetään yksittäisten tilojen suojaamiseen tulipalolta. Sammutusaineen toiminta perustuu joko hapen syrjäyttämiseen tai lämmön absorboimiseen tilasta. Laitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti, sekä aina järjestelmän lauettua.
Järjestelmän lauettua tiloista tulee poistua ja tehdä ilmoitus hätäkeskukseen.
Sijainti | H1 Palvelintila, toinen kerros |
---|---|
Kuvaus | Automaattinen Kaasusammutusjärjestelmä. Sammute Argon 2x80 litraa. Laukaisukeskus Alpha 4/8/12. Optiset savuilmaisimet. |
Huoltohenkilö |
Mako Osakeyhtiö puh. 040 8348200 |
Ilmanvaihdon pysäytys
Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.
Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.
Ilmanvaihdon pysäytys: Pääsisäänkäynti ja huoltorakennus H1
Viestintäjärjestelmä
Sijainti | Kuulutuslaitteita henkilökunnan tauko- ja työtiloissa sekä vahtimestarin työtilassa |
---|---|
Kuvaus | Keskuskuulutuslaitteistolla voidaan tiedottaa koko kampusta nopeasti Secapp-puhelinsovellus |
Kattavuus | Koko kiinteistö |
Ensiapu
Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.
- Ambulanssi ohjataan: Sovittu Kys:n kanssa u:n ja c:n väliin jos ei muuta ohjeistusta.
Tarvike | Sijainti |
---|---|
Ensiapupiste | Kampusrakennusten käytäville ja opetustiloissa vihreät ensiapupisteet. Pisteiden sijainnit liitteen kerroskuvissa |
Defibrillaattori | Jokaisessa kampusrakennuksessa. Tarkemmat sijaininit liitteen kerroskuvissa |
Paloturvallisuus
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.
Sijainti | Rakennus osien A ja B välissä sijaitseva piharakennus H1 |
---|---|
Kuvaus | Hälytyskeskuskseen kytketty automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Paloilmoitinlaitteisto ohjaa normaalisti auki pidettävät palo-ovia, automaattisesti ohjautuvat paloverhot, ilmanvaihdon savurajoitintoiminnalla varustettuja palopeltejä, poistumisovien sähkö/magneettilukkoja sekä hissejä. |
Keskuksen sijainti | Palokuntapaneeli sijaitsee rakennusosien A ja B välissä sijaitsevassa huoltorakennuksessa H1 |
Kattavuus | Paloilmaisimet koko kiinteistössä. Paloimoituspainikkeet koko kiinteistössä. Palokellot koko kiinteistössä |
COM-linja | 9322 / 286 |
Hoitaja |
Sami Kananen puh. 044 7853326 |
Hoitajan varahenkilö |
Jani Toivonen puh. 044 7853325 |
Sijainti | Muuntamo |
---|
Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen
- Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
- Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
- Määräaikaistarkastukset
Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa
Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.
- Yhteys hätäkeskukseen
- Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
- Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen
Palo-osastointi
Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.
Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.
Palo-osaston koko on yleensä rajoitettu siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja.
Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)
Rakennus | Tyyppi | Kuvaus |
---|---|---|
A-rakennus | Pinta-alaosastointi, Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi | Palo-osastojen maksimipinta-alat alittavat asetuksen mukaiset suurimmat alat. Ullakot jaetaan enintään 1600 m2 palo-osastoihin EI30 -luokan rakenteilla. Ullakot ja yläpohjan ontelot jaetaan enintään 400 m2:n kokoisiin osiin EI 15-luokan rakenteilla. Palo-osastoivat rakenteet ovat luokkaa EI 60 poislukien 1.krs. autoalan opetustilat jossa osastoiva rakenne on EI 90. Kerrososastointi toteutuu rakennuksessa poikkeuksena aula (learning corner) Myös hissikuilut on palo-osastoitu. Käyttötavan mukaan osastoidut tilat ovat 1. krs. automaalaamo sekä kemikaalivarasto 3 krs. ja uloskäytävät. |
B-rakennus | Pinta-alaosastointi, Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi | Palo-osastojen maksimipinta-alat alittavat asetuksen mukaiset suurimmat alat BC-osien välistä pääaulaa lukuun ottamatta. Pääaulan muodostaman monikerroksisen palo-osaston yhteenlaskettu pinta-ala on noin 2415 m2, kun asetuksen 848/2017 taulukon 5 mukainen enimmäisala on 2400 m2. Ullakot jaetaan enintään 1600 m2 palo-osastoihin EI30 -luokan rakenteilla. Ullakot ja yläpohjan ontelot jaetaan enintään 400 m2:n kokoisiin osiin EI 15-luokan rakenteilla. Palo-osastoivat rakenteet ovat luokkaa EI 60 pois lukien 2. krs lastausalue sekä jätehuone joissa luokka on EI 90. Nämä tilat ovat samalla osastoitu käyttötavan mukaan. Rakennuksessa toteutuu kerrososastointi poikkeuksena B- ja C-rakennuksen välinen yhdyskäytävä joka muodotaa kolmen kerroksen korkuisen palo-osaston. Myös hissikuilut ovat palo-osastoituja. |
C-rakennus | Pinta-alaosastointi, Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi | Palo-osastojen maksimipinta-alat alittavat asetuksen mukaiset suurimmat alat BC-osien välistä pääaulaa lukuun ottamatta jonka ylimenevää pinta-alaa voidaan pitää vähäisenä. Ullakot jaetaan enintään 1600 m2 palo-osastoihin EI30 -luokan rakenteilla. Ullakot ja yläpohjan ontelot jaetaan enintään 400 m2:n kokoisiin osiin EI15-luokan rakenteilla. Palo-osastoinnit ovat luokkaa EI60 poislukien kellarin arkiston joka on osastoitu käyttötavan mukaan luokkaan EI120. Lisäksi hissikuilut on palo-osastoituja. |
H - 1 Huoltorakennus | Argon-sammutuskaasu 2. kerroksessa |
ATEX-tilat
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä ATEX-tiloja:
Tila | Maalaamo |
---|---|
Sijainti | A-rakennus - A-rak 1. krs |
Toiminto | Autonmaalaus |
Toiminnon esimies | Harri Hakkola |
Vaaralliset aineet
Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:
Sijainti | A-rakennus - Hehkukadun puoleinen pääty |
---|---|
Varastoitavat aineet | Nestekaasu |
Koko (m³) | 5 |
Tyyppi | maanpäällinen |
Sijainti | A-rakennus - 3. krs |
---|---|
Tyyppi | maanpäällinen |
Pelastustie
Pelastustie on ajotie, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta.
- Pelastustielle ei saa pysäköidä autoja, kasata lunta, laittaa valaistuspylväitä, istutuksia eikä mitään muutakaan liikennettä estävää.
- Pelastustie tulee merkitä sisäasiainministeriön asetuksen (468/2003) mukaisesti tekstillisellä lisäkilvellä.
- Pelastustie-merkkiä ei käytetä, jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuksen rakennuslupa-asiakirjaan.
- Pelastustieasioissa neuvoja saa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Sijainti | Pelastustie on merkattu liitteenä olevassa asemakuvassa |
---|---|
Kuvaus | Merkattu reitti kiinteistölle joka mahdollistaa toiminnan palokunnan raskaalla kalustolla ympäröiviltä katu- ja piha-alueilta. |
Poistumisreitit
Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.
Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:
Rakennus | Poistumisjärjestelyt |
---|---|
A-rakennus | Poistuminen tapahtuu opasteiden mukaan. A-Rakennuksessa on kolme (3) palo-osastoitua porrashuonetta, 1. kerroksessa lisäksi useita ulko-ovia. Jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee ihmisiä, on pääsy vähintään kahteen erilliseen uloskäytävään. Uloskäytävien ovet sekä uloskäytäville johtavat sisäiset ovet ovat ilman avainta avattavissa ulosmenosuuntaan poistumisalueen normaalin käytön aikana poikkeuksena alle 60 hengen poistumisalueet, joiden poistumisovet voivat avautua poistumissuuntaa vastaan. |
B-rakennus | Poistuminen tapahtuu opasteiden mukaan. B-Rakennuksessa on kolme (3) palo-osastoitua porrashuonetta ja 1. kerroksessa useita ulko-ovia. Jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee ihmisiä, on pääsy vähintään kahteen erilliseen uloskäytävään. Uloskäytävien ovet sekä uloskäytäville johtavat sisäiset ovet ovat ilman avainta avattavissa ulosmenosuuntaan poistumisalueen normaalin käytön aikana poikkeuksena alle 60 hengen poistumisalueet, joiden poistumisovet voivat avautua poistumissuuntaa vastaan. |
C-rakennus | Poistuminen tapahtuu opasteiden mukaan. C-Rakennuksessa on kaksi (2) palo-osastoitua porrashuonetta ja aulassa ja yhdyskäytävässä ulko-lovia. Jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee ihmisiä, on pääsy vähintään kahteen erilliseen uloskäytävään. Uloskäytävien ovet sekä uloskäytäville johtavat sisäiset ovet ovat ilman avainta avattavissa ulosmenosuuntaan poistumisalueen normaalin käytön aikana poikkeuksena alle 60 hengen poistumisalueet, joiden poistumisovet voivat avautua poistumissuuntaa vastaan. |
-Polkupyörä ja mopoparkki C- ja U-rakennuksen välissä.
-Peliareenalla
-Rakennusten U ja T välissä
Tulityöt
Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.
Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.
Vakituisen tulityöpaikan sijainti: A-rakennus, kone- ja tuotantotekniikka. B-rakennus kiinteistöalan opetustila
Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.
Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.
Poistumisjärjestelyt
- Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
- Rakennuksista poistumista johtaa opetusalan henkilöstö luokittain (keltainen liivi) ja ohjaa oppilaat/vieraat kokoontumispaikalle jossa tarkastetaan kaikki rakennuksessa olleet. Vahtimestarit ja kiinteistönhoitajat vastaanottavat pelastuslaitoksen ja avustavat kohteelle
- Mistä ja miten poistutaan?
- Tiloista poistumisturvallisuusreittejä pitkin kokoontumispaikoille (3 kpl )
- Mitä on suljettava?
- Kaikki tyhjät tilat ja tila tyhjä kyltti oveen
- Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
- tilan tarkastaminen (keltainen liivi)
Tiedottaminen onnettomuustilanteessa
Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:
Tiedottaminen henkilökunnalle |
Heikki Helve kuntayhtymän johto puh. 044 7853050 heikki.helve@sakky.fi |
---|---|
Tiedottaminen viranomaisille | katso yllä |
Jälkivahinkojen torjunta
Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.
Tiedottaminen ja perehdyttäminen
Koko henkilöstön perehdyttäminen
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."
Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.
Perehdytyksen vastuuhenkilö: Rehtori
Tiedottaminen Turvallisuusasioista: Suunnitelma käydään läpi henkilökunnan kanssa.
Koulutustilaisuudet: Järjestetään tarvittaessa.
Harjoitukset: Suunnitelman käytännön harjoittelu vuosittaisilla poistumisharjoituksilla, joihin osallistuu henkilökunta ja oppilaat.
Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:
Lähin esimies perehdyttää aina uuden työntekijän pelastussuunnitelman keskeisiin seikkoihin ja käy läpi poistumistiet sekä alkusammutuskaluston sijainnit.
Turvallisuuskoulutus
- Turvallisuuskoulutuksen järjestämisestä vastaa rehtori.
- Läheltä piti-tapauksista ilmoitetaan ja ne käsitellään työsuojelun toimesta.
- Turvallisuustietoutta jaetaan perehdytyksissä, koulutuksissa sekä suunnitelmaa lukemalla.
Toimintaohjeita
Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!
Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.
Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!
Avun hälyttäminen
Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112
- Soita hätäpuhelu itse, jos voit
- Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
- Kerro, mitä on tapahtunut
- Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
- Kerro tarkka osoite ja kunta
- Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
- Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
- Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
- Toimi annettujen ohjeiden mukaan
- Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
- Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
- Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.
Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:
Kulkureitit kohdekortissa
Sairauskohtaus tai tapaturma
Hätäensiapu
Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.
- Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
- Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
- Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
- Aloita painanta- ja puhalluselvytys.
Puhalluselvytys-ohjeet:
- Aloita elvytys
- 30 painallusta
- 2 puhallusta
Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.
5. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon. 6. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin. 7. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.
Toimi näin hätätilanteessa:
- Pysähdy ja rauhoitu
- Soita 112
- Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
- Anna hätäensiapua
- Opasta ammattiauttajat paikalle
Diabeetikon heikotus
Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.
Tunnista oireet:
- Hikoilu, kalpeus, vapina.
- Ärtymys, levottomuus.
- Huimaus, sydämen tykytys.
- Näläntunne.
- Päänsärky, pahoinvointi.
- Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
- Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
- Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.
Diabeettisen sokin ensiapu
- Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
- Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
- Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.
Haavat
Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.
- Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
- Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
- Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
- Peitä haava suojasidoksella.
- Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
- Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
- Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.
Verenvuoto
Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.
Näin tyrehdytät verenvuodon:
- Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
- Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
- Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
- Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
- Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.
Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.
Sokki
Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.
Tunnista sokin oireet:
- Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
- Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
- Hengitys on tihentynyt.
- Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
- Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.
Sokkipotilaan ensiapu:
- Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
- Soita hätänumeroon 112.
- Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
- Rauhoita.
- Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
- Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
- Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.
Kouristelu
Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.
Tunnista oireet:
- Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
- Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.
Kouristuskohtauksen ensiapu:
- Tee hätäilmoitus numeroon 112.
- Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
- Varmista esteetön hengitys.
- Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
- Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
- Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
- Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.
Myrkytys
Yleisimmät myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.
Jos et havaitse uhrissa selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 0800 147 111 (24h/vrk)
Lääkkeiden yliannostukset
Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.
Toimi näin
- Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
- Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
- Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
- Älä anna potilaan nauttia alkoholia.
Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen
Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.
Toimi näin
- Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
- Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
- Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 0800 147 111(24h/vrk)
Palovammat
Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.
Pienen palovamman ensiapu:
- Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
- Rakkuloita ei saa puhkaista.
- Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.
Milloin lääkäriin?
Jos palovamma on:
- tulehtunut
- kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
- tai 3. asteen palovamma
- sähköpalovamma
- kasvojen tai käsien syvä palovamma
- hengitysteissä
- lapsella
- vanhuksella
- jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.
Tulipalo
- Pelasta ja varoita
-
- Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
- Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
- Sammuta ja rajoita
-
- Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
- Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
- Hälytä
-
- Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
- Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
- Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
- Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
- Opasta
-
- Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
- Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Kulkureitit kohdekortissa
- Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!
Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Kokoontumispaikkoja on 3
-Polkupyörä ja mopoparkki C- ja U-rakennuksen välissä.
-Peliareenalla
-Rakennusten U ja T välissä
Toiminta palohälytystilanteessa
Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.
- Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
- Sulje ovet ja ikkunat.
- Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
- Opasta asiakkaita ja vieraita.
- Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
- Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
- Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
-Polkupyörä ja mopoparkki C- ja U-rakennuksen välissä.
-Peliareenalla
-Rakennusten U ja T välissä
Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.
Turvallisuuhenkilöstö ja henkilökunta välittävät tiedon oppilaille.
Henkilökunnan toiminta
- ohjaa oppilaat ja vieraat ulos lähintä turvallista poistumistietä pitkin kokoontumispaikalle.
- avustaa tarvittaessa liikuntarajoitteisia henkilöitä poistumaan.
Aluevalvojat
- tarkastavat oman alueensa tilat ja sulkevat niiden tilojen ovet, jotka on todettu tyhjiksi
- varmistavat uloskäynnit ja estävät pääsyn hälytyskohteeseen
- opastavat oppilaita ja vieraita lähimmälle poistumistielle ja kohti kokoontumispaikkaa
Vahtimestarit
- opastaa oppilaita ja vieraita ulos kokoontumispaikalle
- avaa mahdollisuuksien mukaan pääovet poistumisen helpottamiseksi
Toiminta kokoontumispaikalla
-Polkupyörä ja mopoparkki C- ja U-rakennuksen välissä.
-Peliareenalla
-Rakennusten U ja T välissä
Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.
Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.
Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:
- mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
- liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
- ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle
Varakokoontumispaikka
Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.
Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa
Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.
- Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
-
- Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
- Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.
Vesivahinko
- Toimintaohjeet
-
- Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
- Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
-
Ilmoita asiasta välittömästi:
- huoltomiehelle: Kiint. päivystys, päivystys 044 7853384
- Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
- Veden pääsulku: Lämmönjakohuone huoltorakennus H-2
- Lämmönjakohuone: Huoltorakennus H-2
- Sähköpääkeskus: Huoltorakennus H-1
- Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
-
- Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.
Väkivallan uhatessa
Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.
- Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
- Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
- Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
- Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta
Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.
Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.
- Älä tee vastarintaa.
- Tee vain mitä uhkaaja käskee.
- Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
- Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
- Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.
Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.
Toiminta ampuma-asetilanteessa
- Poistu vaara-alueelta, jos se on turvallisesti mahdollista.
Jos poistuminen ei ole turvallista:
- Mene luokkaan tai vastaavaan
- Lukitse ovi tai laita kalusteita oven/ ovien eteen siten, että oven painiketta ei voi käyttää
- Kasaa oven eteen kalusteita
- Sammuta valot
- Käy makaamaan oviseinän viereen, jos seinämateriaali on esim. tiiltä tai betonia tai etsi muuten turvallinen paikka
- Ota yhteys hätäkeskukseen 112 ja kerro tilanteesta. Ilmoita kerros, huoneen/ luokan numero
- Vältä muuten puhelimen käyttöä
- Jos käytävillä on savua, älä mene savuisiin käytäviin, pysy luokassa ja yritä tukkia mahdollisia aukkoja märillä vaatteilla tms.
- Odota poliisin/ pelastusviranomaisten/ koulun henkilökunnan lisäohjeita
- Toimi lisäohjeiden mukaisesti
Pommiuhka
Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.
Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:
Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:
- Mitä
- Missä
- Milloin
- Miten
- Kuka
- Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
- Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
- Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
- Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.
Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:
- Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
- Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
- Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.
ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.
Epäilyttävä esine tai uhkauskirje
- Älä koske esineeseen.
- Mikäli kyseessä on kirje tai muu vastaava, jota jo olet käsitellyt, paina mieleesi kohdat, joihin olet koskenut, ja sijoita kirje esimerkiksi muovitaskuun.
- Ilmoita välittömästi oman tilasi ja kiinteistön turvallisuudesta vastaaville henkilöille (ks. Turvallisuushenkilöstö-luku) sekä poliisille hätänumeroon 112.
- Eristä aluetta mahdollisuuksien mukaan. Pidä mielessä tuleva mahdollinen poliisitutkinta (sormen- ja kengänjäljet ensiarvoisia todisteita).
- Älä hätäänny. Toimi poliisin sekä turvallisuushenkilöstön ohjeiden mukaisesti.
Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.
- Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
-
- Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
- Avaa radio ja odota ohjeita.
- Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
- Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.
Kaasuvaara
- Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
- Toimi seuraavasti
- Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
- pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
- paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
- Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
- kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
- pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
- Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
-
- Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
- Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
- Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
- Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
Säteilyvaara
Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.
Mene sisälle.
- Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
- Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).
Vältä ulkona liikkumista
Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.
Sähkökatkot
Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.
Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.
Toiminta sähkökatkon aikana
Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen
- Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
- Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon.
Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista
- Käytä taskulamppua
- Tarvittaessa opasta muita
Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:
Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:
- Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 0800 15063) tai
- Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)
Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.
Sisälle suojautuminen
Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.
Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.
Ensimmäinen vaihe/aste
Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.
Toimet:
- Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
- Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
- Opetustilojen ovet lukitaan.
- Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
- Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.
Toinen vaihe/aste
Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.
Toimet:
- Lukitaan opetustilan ovet.
- Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
- Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
- Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
- Tilan oven eteen kasataan esteitä.
- Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.
Ohjeita henkilökunnalle
Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.
Osana jokapäiväistä toimintaa
- Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
- Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
- Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
- Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
- Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.
Tilanteen aikana
- Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
- Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
- Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
- Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!
Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.
- Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
- Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
- Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
- Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
- Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
- Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.
Tilanteen jälkeen
- Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
- Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
- Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.
Tapaturmien ennaltaehkäisy
Henkilökunta kuuluvan valvoo seuraavia kieltoja ja määräyksiä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista tilanteista sekä tehdyistä toimenpiteistä tehdään ilmoitus esimiehelle.
- Kiipeämiseen käytetään vain turvallisia ja tukevia tikkaita. Tikkaat pidetään lukkojen takana.
- Lääkkeet, kemikaalit ja vaaralliset aineet pidetään lukkojen takana.
- Veitset ja muut terävät esineet pidetään lukkojen takana.
- Käytävät ja kulkuväylät pidetään siistinä ja esteettöminä.
- Vesi- ym. nesteläikät siivottava välittömästi lattialta.
- Havaittaessa rikkoontunut tai muuten vaarallinen huonekalu tms. estetään sen käyttö ja hankitaan korvaava tilalle. Pihan penkkien osalta tehdään samoin tai ilmoitetaan kiinteistön haltijalle.
- Rikkoutuneista askelmista ja muista kaatumisvaaroista ilmoitetaan heti rakennuksen omistajalle tai haltijalle, jolla on velvoite ryhtyä toimiin. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
- Talvikunnossapidon puutteista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
- Lumien, jään tai muun esineen tippumisvaarasta ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Mikäli vaara on välitön, soitetaan hätänumeroon 112.
- Ulkoa liikkumista myrskyn tai muuten huonon tai vaikean sään aikana vältetään. Huonokuntoisista puista tai oksista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Välittömässä kaatumisvaarassa olevista puista tai tippuvista suurista oksista soitetaan hätänumeroon 112.
Väestönsuojelu
Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on yksi väestönsuoja. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.
Kiinteistössä on yksi väestönsuoja:
Sijainti | Suojaluokka | Varusteiden sijainti |
---|---|---|
U-rakennuksen pohjakerros |
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.
Irtaimiston säilytys
Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.
Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.
- Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
-
- Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
- Rakennusten alla tai läheisyydessä
-
- Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
- Huom!
-
- Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii
Liitteet
Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:
Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:
Alkusammuttimien käyttöohjeet
Sammuttimet
- Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
- Vedä varmistinsokka irti.
- Lähesty paloa tuulen suunnasta.
- Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
- Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
- Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
- Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
- Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
- Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
- Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
- Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.
Pikapaloposti
- Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
- Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
- Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
- Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
- Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.
Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.